Kokopäiväkoulu on huono idea

Psykologian professori Lea Pulkkisen mielestä (Lännen Media 15.3.2016) koululla pitäisi olla kokonaisvastuu aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä, ohjaajien valinnasta ja toiminnan laadusta. Pulkkinen puhuu kokopäiväkoulusta, jota hän on aiemminkin kannattanut.

Nykyinen koulu ei ole osa-aikakoulu, mutta kokopäiväkoululla tai eheytetyllä koulupäivällä tarkoitetaan sitä, että oppilas olisi koulussa ja opettajien ohjauksessa esimerkiksi kello kahdeksasta iltapäivän kello kuuteentoista. Käytännössä oppilas olisi koulun omaisessa toiminnassa noin kahdeksan tuntia päivästä.

Nykyinen järjestelmä, jossa aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjoavat kuntien lisäksi muun muassa seurakunnat ja urheiluseurat koulun tiloissa vapaaehtoisille, on hyvä järjestely. Sen tasoa tai muotoa ei ole kritisoitu eikä sitä ole todettu huonoksi.

Kokopäiväkoulussa oppilaan työpäivä kasvaisi huomattavasti nykyisestä, mikä lisäisi koulutyön kuormittavuutta. Leikille ja muulle omalle toiminnalle jäisi nykyistä vähemmän aikaa, koska kokopäiväkoulussa toiminta olisi aina enemmän tai vähemmän koulumaista, ohjattua ja suunnitelmallista työtä.

Ajatus, että raskasta päivää voitaisiin keventää pitkällä ruoka-, liikunta- tai lepotauolla tai jollain vapaaehtoisella toiminnalla on monessa mielessä huono. Sen sijoittaminen keskelle koulupäivää pitäisi tietysti olla valvottua, muta se veisi moniin ongelmiin.

Jo nyt tiedetään, että oppilaat ovat ruokailun tai liikunnan jälkeen levottomampia ja keskittymiskyvyttömämpiä kuin aamulla. Tauko voisi kasvattaa loukkaantumis- ja kiusaamisriskiä. Se merkitsisi myös, että ainakin useimmilla opettajilla olisi palkaton ”hyppytunti” keskellä päivää.

Ja jos koulupäivän pituutta jatkettaisiin, se merkitsisi huomattavia kustannuksia koulutuksen järjestäjille. Opettajille maksetaan palkkaa pääasiassa pidettyjen oppituntien mukaan, mutta tuskin kukaan kuvittelee, että opettajat tekisivät useita tunteja päivässä lisätyötä ilmaiseksi!

Opettajien kasvava työmäärä nostaisi palkkakustannuksia ja lisäkuluja tulisi esimerkiksi lisäruokailusta ja monesta muustakin. Nyt syrjäalueilla esimerkiksi linja-autojen aikataulut tai muu kuljetus on sovitettu koulujen työaikarytmiin. Myös monen vanhemman työaika on sovitettu kouluaikaan. Koulun radikaali työajan muutos heijastuisikin laajasti yhteiskuntaan.

Kokopäiväkoulu on kaiken lisäksi kuin suoraan eräistä totalitaarisista valtioista, joissa lapset on haluttu ja monessa halutaan edelleen syntymästään lähtien kouluttaa tiettyyn suuntaan ja ajattelutapaan. Suomi ei ole tällainen valtio eikä saa sellaiseksi tullakaan.

Suomalaiselle koululle ei voi sälyttää kaikkea kasvatus- eikä edes opetustehtävää. Koulu ei ole sellainen täydenpalvelun laitos, joka hoitaa lapset aamusta iltaan. Myös perheillä on vastuu kasvatuksesta ja opetuksesta!

Tietoja laaksola

Lehdistöneuvos Opettaja-lehden päätoimittaja 1987-2014 Politiikan toimittaja - työmarkkinat ja eduskunta 1980-1987 (Sanomalehti Kaleva) Toimittaja - koulu- ja opetusasiat 1975-1980 (Sanomalehti Kaleva) Freetoimittaja 1972-1975 (Pohjolan Sanomat)
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *