Lahja satavuotiaalle Suomelle

Satavuotiaan Suomen kruununjalokiveksi on hioutunut suomalainen koulutus. Oppivelvollisuudella on lähes yhtä pitkä historia kuin itsenäisyydellämme. Laki oppivelvollisuudesta säädettiin 1921, mutta sitä oli valmisteltu Mikael Soinisen johdolla aina vuodesta 1906. 

Oppivelvollisuuslailla oli kauaskantoisia vaikutuksia maallemme. Sen avulla Suomi nousi yhdeksi maailman menestyneimmistä valtioista. Mutta vaikka olemme saaneet mainetta koulutuksen Pisa- ja muissa mittauksissa, koulutus ei ole saanut riittävää arvostusta juhlapuheita lukuun ottamatta. Päinvastoin: mitä paremmin Suomi on menestynyt koulutusmittauksissa, sitä enemmän koulutus on saanut kärsiä leikkauksista. 

Kaikkia koulutukseen suunnattuja nipistyksiä ja lohkaisuja on perusteltu tällä vuosikymmenellä – tosin aiemminkin – maan talouden huonolla tilalla. On sanottu, että kaikesta on säästettävä, myös koulutuksesta. Näin on tehty vaikka tiedetään, että Suomen tulevaisuuden kannalta koulutus on elintärkeä. Se on pienen maan ainoa menestystekijä.   

Suomen täyttäessä pyöreitä vuosia myös peruskoululla on merkkivuosi. Peruskoulun sisäänajo saatettiin päätökseen 1977 eli 40 vuotta sitten eteläisessä Suomessa. Alkutahdit lyötiin viisi vuotta aikaisemmin Pohjois-Suomessa. Voi sanoa, että peruskoulun tulo oli seuraava opinnäyte oppivelvollisuuslain aloittamassa koulutusputkessa. 

Suomalainen koulutusmalli ei kuitenkaan ole vielä valmis. Nyt olisi aika ottaa seuraava askel ja koulutuksen mallimaaksi nimetty Suomi voisi antaa itselleen syntymäpäivälahjan. Lahjana pitäisi ilmoittaa, että koulutus nostetaan voimavaroja jaettaessa erityisasemaan, opetusryhmille määritellään enimmäiskoko ja siinä otetaan huomioon erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sekä jatketaan oppivelvollisuusaikaa koskemaan myös toista astetta. Nyt talouden nousukautta elettäessä se olisi lahja tuleville sukupolville.

Omalla lahjallaan satavuotias Suomi osoittaisi koulutususkoa monille muille maille.  Koulukseen investoimalla Suomi näyttäisi, että sillä on voimaa ja tahtoa ottaa huomioon opetuksessa myös heikoimmat ja, että tasa-arvoinen ja koko nuoruusiän kattava koulutus on kannattavaa kansalaisille ja koko yhteiskunnalle. 

  

Tietoja laaksola

Lehdistöneuvos
Opettaja-lehden päätoimittaja 1987-2014
Politiikan toimittaja – työmarkkinat ja eduskunta 1980-1987 (Sanomalehti Kaleva)
Toimittaja – koulu- ja opetusasiat 1975-1980 (Sanomalehti Kaleva)
Freetoimittaja 1972-1975 (Pohjolan Sanomat)

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa Lahja satavuotiaalle Suomelle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *