Vessa paperi rulla ja paistettua lohta

Äidinkieli on se, minkä ihminen oppii ensimmäisenä, kun hän on vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Nykyään etenkin sosiaalinen media osoittaa ikävällä tavalla, että monella suomalaisella äidinkielen kirjoittaminen on hakoteillä. Vaikuttaa jopa siltä, että tämä väärin kirjoittaminen on lisääntynyt. Vai onkohan kaiken takana ajattelutapa, joka ilmaistaan tyyliin ”mitä väliä”?

Väärin kirjoittaminen ei ole vain tavallisten mattien ja maijojen ongelma. Surullista on, että myös opettajissa on niitä, joille äidinkieli tuntuu olevan ylipääsemättömän vaikeaa? Eivätkä toimittajatkaan ole erehtymättömiä.

Sosiaaliseen mediaan kirjoitetaan usein hätäisesti tai ainakin pienessä kiireessä. Se ei anna silti lupaa kirjoittaa huolimattomasti, väärin. Yhä edelleen lauseet alkavat isolla kirjaimella, pilkkuja käytetään kirjoituksissa, yhdyssanat ovat yhdyssanoja ja niin edelleen.

Yksi vaikeimmista asioista tuntuvat olevan yhdyssanat. Koulussa lienee jäänyt monelta äidinkielen oppiminen vähiin, koska yhdyssanojen kirjoitusasussa on suurta haparointia. Linja-autoa ei kirjoiteta erikseen eikä ilman yhdysmerkkiä. Puhelinvastaaja ei ole puhelin vastaaja eikä vessapaperirulla ole vessa paperirulla, vessa paperi rulla tai vessapaperi rulla.

”Suomen jää kiekko maa joukkueen vaikeudet alkoivat hotelli huoneista ja ruoka ajoista.” Näin kirjoittaa muuan henkilö sosiaalisessa mediassa.

Virheitä vilisee kaikkialla. Miten pitäisi suhtautua kauppiaaseen, joka mainostaa ”tieto koneita”, tai ”maukastaleipää”? Onko ravintola uskottava, jos listalta löytyy ”paistettualohta” tai ”naudan ulko filettä”?

Myös yhdyssanan taivuttaminen tuottaa monelle vaikeuksia. Yhdyssanoja taivutetaan äidinkielen mukaan kolmella eri tavalla: alkuosa taivutetaan aina, alkuosa ei taivu koskaan tai alkuosa joko taipuu tai on taipumatta. Esimerkkejä ovat nuorelleparille, isoäidille ja mustaapippuria tai mustapippuria. Myös kirjoitustavat ”nuorelle parille” tai ”isolle äidille” käyvät, mutta merkitys on eri.

Pyhätunturille mentäessä ei mennä Pyhälletunturille eikä Pyhälle tunturille. Kun puhutaan Helsingin alueesta, se ei ole Helsinginalue.

Oikeinkirjoituksessa on myös monia muita kompastuskiviä: helsinkiläiset eivät ole Helsinkiläisiä, puhumattakaan Helsinki läisistä.

Yleistynyt on myös tapa kirjoittaa joitakin sanoja erisnimien tapaan isolla kirjaimella. Turun Asukkaat ja Suonenjoen Mansikkavarkaat, jotka ovat ketä tahansa asukkaita tai varkaita, eivät ole isolla kirjoitettavia. Vaikka Facebookissa olisi suljettu ryhmä, se kirjoitetaan pienellä. Porin penkkiurheilijat eivät ole Porin Penkkiurheilijoita ja Tampereen koululaiset Tampereen Koululaisia.

Jos hautausmaan portilla on kyltti, jossa vierailijoita pyydetään ”olemaan Hiljaa ja vaalimaan Rauhaa”, niin miten pitäisi olla ja mitä tai ketä pitäisi todellisuudessa vaalia.

Tietoja laaksola

Lehdistöneuvos Opettaja-lehden päätoimittaja 1987-2014 Politiikan toimittaja - työmarkkinat ja eduskunta 1980-1987 (Sanomalehti Kaleva) Toimittaja - koulu- ja opetusasiat 1975-1980 (Sanomalehti Kaleva) Freetoimittaja 1972-1975 (Pohjolan Sanomat)
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *