Koulutus on keskeinen väline Suomesta turvapaikan saaneiden kotouttamisessa. Tämän koulutuksen järjestämisessä on kuitenkin haasteita, koska koulutettavien joukko ei ole homogeeninen. On iältään, koulutustaustaltaan, kielitaidoltaan ja uskonnoltaan erilaisia koulutettavia.
Maahanmuuttajien koulutus on annettava alan ammattilaisille. Peruskouluikäisten paikka on peruskoulussa ja sen jälkeinen koulutus kuuluu ammattioppilaitoksiin ja lukioon. Aikuisten oikea koulutuspaikka on aikuiskoulutuskeskuksissa, vaikka monella aikuisella lienee puutteita jopa perustaidoissa. Ajatus ohjata maahanmuuttajat uuden koulutussopimusmallin avulla opiskelemaan yrityksiin on huono, kuolleena syntynyt.
Jos maahanmuuttajat halutaan kouluttaa osaksi tätä yhteiskuntaa, hokkuspokkus-konstit eivät ole ratkaisu. Kun nykyinen oppisopimuskoulutuskaan ei toimi hyvin, miten siitä riisutumpi onnistuisi. Yrityksissä ei ole riittävästi halua ja osaamista opettaa ja opetus olisi kapea-alaista ilman jatko-opiskeluoikeutta. Tällainen koulutus toisi kakkoskansalaisen aseman.
Aikuisten kouluttamisessa koulutuksen kilpailuttaminen olisi sekin väärä malli. Tuolloin koulutuksen kriteerinä olisi raha. Olisi suuri vaara, että koulutusta pääsisivät antamaan vain eräänlaiset reppufirmat.
Koulutus on ehdottomasti parasta kotouttamista. Maahanmuuttajat tarvitsevat kielikoulutusta, mutta myös monenlaista muuta opetusta ja ohjausta. Vääränlaiset odotukset päästä Suomeen tultuaan heti opiskelemaan lääkäriksi tai insinööriksi johtavat helposti turhautumiseen ja ylireagointeihin. Siksi maahanmuuttajille on saatava tietoa koko koulujärjestelmästämme.
Maahanmuuttajien suuri määrä tarkoittaa myös, että opettajia tarvitaan lisää. Nopeimmin opettajia löytyy aikuiskoulutukseen, koska aikuiskouluttajia on paljon työttöminä. Myös muuhun koulutukseen löytyy opettajia, jos siihen suunnataan varoja. Lisäksi opettajankoulutuksen sisäänottoja on lisättävä.
Turvapaikanhakijoihin liittyvät kielteiset ilmiöt voidaan poistaa koulutuksella. Sen järjestäminen on aloitettava heti.
